Markus Kalliola

Markus Kalliola työskentelee Sitrassa johtavana asiantuntijana ihmislähtöisen datatalouden parissa.

Erityisosaamisesi terveyden edistämisen näkökulmasta?

Minulla on kokemusta EU-tasolla mm. sähköisten reseptien ja potilastietojen maiden rajat ylittävästä tiedonvaihdosta sekä harvinaisten ja kompleksisten tautien verkoston (ERN) rakentamisesta. Kotimaassa olen työskennellyt sote-tiedon toisiokäyttöön liittyvässä hankkeessa, jossa muun muassa rahoitettiin yliopistollisia sairaanhoitopiirien tietoallashankkeita, biopankkien yhteistoimintaa tiedonjaon näkökulmasta sekä suunniteltiin tulevan kansallisen lupaviranomaisen yhden luukun periaatteen toimintamallia. Uskon lisääntyvän tiedon mahdollistavan yksilöllistä ja ennakoivaa terveydenhoitoa meille kaikille.

Miksi terveysalan toimijoiden palkitseminen / Health Awards on mielestäsi tärkeä?

Health Awards tekee tärkeää työtä tuomalla esille innovaatioita ja antamalla niille positiivista näkyvyyttä. Palkinnon saaminen ja jo ehdolla oleminen kannustaa yrityksiä ja yksilöitä niiden takana. Itse palkitsemisen lisäksi Health Awards & Foresight Forum tapahtuma antaa alan toimijoille hyvän mahdollisuuden verkostoitua kompaktissa tilaisuudessa, jossa ohjelma on mietitty sekä innostavaksi että toimijoille relevantiksi.

Onko Suomessa mielestäsi terveysalan kansainvälistä erityisosaamista?

Omalla alallani eli datan ymmärtämisessä ja sen kautta liiketoiminnan tekemisessä ja terveyden edistämisessä on tällä hetkellä osaamisvajeita kaikkialla. Kyse ei ole vain Suomesta. Nopeasti lisääntyvä tutkimustiedon määrä esimerkiksi genomitieteen parissa ja sen linkittäminen ihmisistä kertyvään dataan niin, että yksilö voi entistä helpommin tehdä valistuneita kuluttajavalintoja ja saada tiedosta tukea elämäntapamuutoksille, edellyttää monen eri alan erityisosaamista. Tämän hetken kuumin osaaminen liittynee data scientisteihin, joihin on luotu paljon tekoälyhypeä. Mutta osaamispulaa on tämän lisäksi ihan perinteisellä tietojärjestelmiä kehittävillä toimijoilla, joiden täytyy tuoda tieto helposti ja luotettavasti niin ammattilaisille kuin kansalaisillekin. Terveydenhuollon ammattilaiset taas ovat voineet saada koulutuksensa vuosikymmeniä sitten ja edellä mainitut kehityskulut luovat tarpeen ammattilaisten jatkokoulutukselle tai uudelle ammattityypille, joka voi auttaa yksilöitä kohti parempaa hyvinvointia.

Mikä on suomalaisen terveyden edistämisen suurin tehtävä lähivuosina?

Uskon, että se liittyy ennakoivan terveydenhuollon ottamiseen todeksi. Esimerkiksi kansanterveystautien kuten tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ennakointiin. Työvälineet ja mallit alkavat olla olemassa, mutta tarvitaan ennen kaikkea julkisen sektorin toimijoiden ymmärrystä siinä, miten rahoitetaan ennakoivaa terveydenhuoltoa. Apuna tähän voisivat olla esimerkiksi vaikuttavuusinvestoiminen ja erilaiset SIB-rahastot.

Mikä terveysalalla työskentelyssä on innostavinta?

Innostavinta on terveydenhuoltoalalla ovat ihmiset, joiden kanssa saa työskennellä. Omissa töissäni olen työskennellyt lähinnä tutkijoiden ja kehitystehtäviä tekevien ihmisten parissa. Heillä on halua ratkaista suuria ihmisten terveyteen liittyviä kysymyksiä kuten miten eri geenit vaikuttavat sairauksien syntyyn tai kuinka suuresta tietomäärästä saadaan järkeviä signaaleita ulos. Omasta työstään nauttivat kunnianhimoiset ihmiset nostavat omaakin työmotivaatiotani ja luovat merkitystä päivittäiselle tekemiselle.

Kuka/mikä on suomalaisen terveyden edistämisen esikuvasi?

Samuel Myllykangas Blueprint geneticsiltä ja Teemu Suna Nightingale Healthilta ovat olleet perustamassa ja toimivat johtotehtävissä kunnianhimoisissa Suomesta lähtöisin olevissa terveysteknologian huippuyrityksissä. Tällaisia esimerkkejä sekä yksilöistä että yrityksissä kaipaisimme lisää.